Kun elämän leffaa on katsellut jonnekin 40 minuutin paikkeille, saattaa alkaa miettiä, että ohjaajan aiemmat työt olivat kyllä vakuuttavampia, ja jos nyt vaihtaisi, jaksaisi vielä katsoa jonkun toisen loppuun asti. Tämä ällistyttävän hieno vertauskuvahan viittaa siis uravalintoihin. 40 minuutin kohdalla on päätöksiä tehdessä laiha lohtu uratesteistä, joissa kysytään, että tykkäätkö käyttää raskaita koneita. Ei, tässä... Continue Reading →